Ruokateollisuus on uuden edessä. Kauppatase on reippaasti alijäämäinen. Meille tuodaan ruokaa ulkomailta enemmän kuin itse viemme muualle maailmaan.

Kotimainen kauppa on keskittynyt pääosin kahdelle tekijälle. Ruoan jakelu on tehokasta, mutta kovin tasapäistä. Hangosta Ivaloon valikoimat ovat pääosin samanlaiset ja alueellisia eroja ei juuri ole, vaikka viime vuosien lähiruokabuumi on antanut ymmärtää muuta. Kaupan alalla on puhuttu paljon, mutta luvut kertovat toista.

Kauppalehti kirjoitti pääkirjoituksessaan 10.1., että elintarvikevientiohjelma ollaan kirjoittamassa uusiksi. Elintarvikevienti pyritään nivomaan osaksi Team Finland -strategiaa vuonna 2015. Mukaan halutaan etenkin uinuvia pk-yrityksiä. Mutta miten?

Naapurimaista on helppo ottaa mallia. Ruotsi vie ruokaa 5 miljardilla eurolla, Tanska 14 miljardilla. Suomen ruokavienti on 1,6 miljardin luokkaa. Kirittävää on. Kauppataseen vaje on 3 miljardia euroa ja kasvuvauhti on 150 – 200 miljoonaa vuosittain. Tasetta tasapainottaaksemme meidän tulisi syödä enemmän kotimaassa tuotettua ruokaa ja viedä suomalaista ruokaa enemmän maailmalle.

Makery julkaisi trendikatsauksen vuodelle 2014, johon on koostettu tutkittuja trendejä meiltä ja maailmalta. Siellä on paljon sellaista, mistä me ruoka-alalla työskentelevät voimme ammentaa rakentaessamme tulevaisuuden menestystarinoita. Pitää vain ottaa skeptikon lasit nenältä ja aloittaa työt.

niina_hietalahti_web

Niina Hietalahti
Asiantuntija, liiketoiminnan kehittäminen, Makery
niina.hietalahti(at)makery.fi